keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Tammikuun touhut

Nalletehdas käynnistyi joulukuun alussa ja olin viikon sairaanakin itsenäisyyspäivän jälkeen, joten jäi nämä kirjoittelut väliin. 

Joulupukin konttiin oli tilattu nalleveljekset, jotka nimesin Aaretiksi, Eevertiksi ja Pietariksi.

Ja tämä nalleneiti rimpsuineen on Aurora.


Omalle seinälle sain valmiiksi joulun ja talven aikaan sopivan seinävaatteen.


Sitten loppiaisena aktivoin jälleen elämäntaparemonttini ja iso osa vapaa-ajasta on mennyt ruokaa laittaen ja tiskaten. Vähän ompeluksia ja lukemista väliin, joten ei ole vaan ehtinyt istua koneen viereen kirjoittamaan. Muukin some-elämä on jäänyt vähemmälle, joka ei ole tehnyt yhtään pahaa. 

Loppiaisena tosiaan aloitin CellReset-kuurin, jota (verkosto)markkinoi Fitline. Kuuriin kuuluu hyvin vähähiilihydraattinen ruoka yhdistettynä Fitlinen ravintolisiin. Tukena on ollut oma Facebook-ryhmä, jossa aktiivisemmat kokkailijat jakavat ruokaohjeita ja saa kysyä, jos joku asia tai ongelma nousee kuurin aikana mieleen. Varsinainen puhdistuskuuri kestää 28 päivää ja sen jälkeen kokeillaan laajemmin ruoka-aineita 3 kuukauden ajan. Olen yrittänyt vähähiilihydraattista ruokavaliota aikaisemminkin, mutta kokeiluni ovat tyssänneet parin kolmen viikon jälkeen mielitekoihin, vatsaongelmiin tai kyläilyreissuihin. Nyt tiedän, että olen syönyt liian vähän rasvaa! Minut on niin aivopesty vähärasvaiseen ruokavalioon, että elimistöni on ollut nälässä monta vuotta. Ja säästöliekillä kohta kymmenen vuotta. Suolatonta voita paistamiseen tai kylmäpuristettua kookosöljyä (jota voi sulattaa myös teen joukkoon) ja kylmäpuristetusta oliiviöljystä itse tehtyä majoneesia! Slurps! 
Öljyistä parhaiten majoneesiin käyvät Bertollin Cucina delicata ja Borgesin Extra light. Niistä ei jää väkevää sivumaua. 
 


Minulla on kirjastosta luettavana Kaisa Jaakkolan kirja, Hyvän olon hormonidieetti, ja siinä mainitut säästöliekin tunnusmerkit pätivät minuun - kaikki. Muutenkin kirja on hyvin ajatuksia herättävä ja hienosti tukee omia ajatuksiani elämäntaparemontista. Siellä on myös ihanan konkreettisia ohjeita tilanteen korjaamiseen. Pitkä tie on vaan edessä, kun elimistöni tila on niin kauan ollut huono, niin ei sitä kuukaudessa korjata. Ehkä kaksi vuotta on realistisempi tavoiteaika. Tällä kertaa ei ole tullut mielitekoja, ilmeisesti rasva ja ravintolisät auttavat pitämään ne loitolla. Nyt on toiseksi viimeinen päivä menossa tiukimmasta vaiheesta. Sitten saa hiukan vapaammin syödä, mutta tietenkin samat säännöt pätevät. Ei enää eineksiä eikä hulvattomia karkkipussintuhoajaisia. Insuliinireseptorini ovat saaneet levätä kuukauden, joten en nyt ehdoin tahdoin enää halua saada niitä shokkiin. Pitäkää peukkuja, että jaksan todella muuttaa koko loppuelämäni!

Lisää tilaustöitäkin tuli joulun aikaan. Siskoltani tällä kertaa. Repun ompelin kankaasta, jonka olen itse myös kutonut aikanaan 90-luun lopulla kansalaisopiston kudontapiirissä. Sisko oli itse suunnitellut, minkälaisen työmatkarepun hän haluaa. Sisällä on vahakangas, joten osa sadevedestä jää ulkopuolelle. Sisko antoi nappikankaan, josta tein siskonpojalle legomaton, jonka voi kerätä legoineen koukusta roikkumaan. Toiselle puolelle löysin työkaveriltani saadun lammaskankaan. Joka nurkassa on nailonhihnasta lenkki.





Vaatteitakin tuli tehtyä. Siskolle työessu kankaasta, jonka hän joskus antoi minulle. Laitoin valmiita farkkutaskuja ja farkun vyötärönauhasta nappikiinnitykset molemmin puolin. Essun peruspalat ovat lähes samanlaiset edestä ja takaa. Takana on vain yksi tasku.
Itselleni ompelin liivitunikan kapeiden housujen kanssa käytettäväksi. Tämäkin kangas oli sellainen, jonka sisko luovutti minulle :) Ja se meni lähes kokonaan tunikaan. Ihanaa, kun joku kangas oikeasti loppuu :)




Ukkokulta sai komennon tehdä pöydän alle ulosvedettävän hyllyn isolle höyrysilityskeskukselleni, kun yhden kerran kompastuin siihen. Onneksi mäjähdys oli sen verran suuri, että ukkokulta ei halunnut riskeerata vanhenevia luitani toista kertaa. Samalla hän kiinnitti jatkojohdon pöydän takareunaan, että ei tarvitse lattialle asti koukkia laittamaan töpseleitä kiinni :) Kelpo mies!



Ja hiukan väriä kuun vaihteeseen. Tilkkukurssin ohjeella tein saksipussin. Ja sitten tein toisen ja kolmannen, jonka palat eivät onnistuneet tulemaan peilikuvina, joten piti tehdä molemmille osille uusi pari :) Ja koska veikkaan, että sisko tykkää porkkanakuosista, niin teinpä vielä yhden sellaisenkin lisää samaan syssyyn. :)