lauantai 2. huhtikuuta 2016

Yhdistysjuttuja

Uskokaa tai älkää, niin kävin maaliskuun aikana viiden eri yhdistyksen vuosikokouksessa, eikä mukana ollut vielä edes kaikki yhdistykset, joihin kuulun.

Jotkut ihmiset kuuluvat moniin yhdistyksiin ja sitten on heitä, jotka eivät mistään hinnasta suostu mihinkään yhdistykseen. Olen monesti ihmetellyt sitä vastustusta. Mitä he pelkäävät, että tapahtuu, jos liittyy jäseneksi johonkin yleishyödylliseen yhdistykseen, maksaa jäsenmaksun, käy kerran tai kaksi vuodessa virallisissa kokouksissa. Yhdistyksessä voi olla myös vain kannatusjäsen.

Niin paljon hyvää tehdään paikallisesti pienissä yhdistyksissä vain muutaman aktiivisen ihmisen voimin. Olisi mukavampaa, jos tehtäviä voisi jakaa vähän useammalle, mutta kaikille voimien ja taitojen mukaan. Tekemällä myös oppii ja yhdessä tekeminen on hauskaa. Yhdistyksessä voi joko oppia taitoja, joista on hyötyä työelämässä ja elämässä yleensä, tai siellä voi hyödyntää oman yhteisön parhaaksi taitoja, joita on oppinut ammatissaan. Kun antaa, niin saa.

Yhdessä tekeminen on yleensä mukavaa, kun toimitaan suvaitsevaisessa hengessä yhteiseksi hyväksi. Jos joku homma ei miellytä itseä, voi tehdä jonkun muun homman ja silti tulee autettua omaa yhteisöä. Olen kuullut sanottavan, että juu, muuten voisin osallistua, mutta kun se on niin jäykkää. Tai siellä on vaan eläkeläisiä. Yhdistyslaki tietenkin sanelee osan jäykkyydestä, mutta se koskee lähinnä vain niitä kahta kokousta, jotka on vaan kestettävä. Vanhoja käytäntöjä pystyttäisi uudistamaan, jos yhdistyksiin liittyisi uusia ja nuorempia toimijoita. Monet yhdistykset pitäisi nostaa nykyaikaan ja myös digiaikaan ja siihen tarvitaan nuoria osaajia, jotka ymmärtävät niiden asioiden päälle, tai haluavat oppia. Monen suomalaisen yhdistyksen pitäisi uudistua, mutta te ihmiset ette voi odottaa, että uudistuksen tekevät pelkästään "eläkeläiset, joilla on aikaa olla yhdistyksissä".

Yhdistyksen kannatusjäsen voi olla siksi, että haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta, vaikka se ei ole itselle juuri kyseisellä hetkellä henkilökohtaisesti tärkeää. Pari kokousta, että homma pyörii ja kympin jäsenmaksu ovat pieni hinta siitä, että omalla kotipaikkakunnalla toimii yhdistys, josta on hyötyä esimerkiksi oman kotiseudun heikommille. Hyväntekeväisyyttä voi tehdä myös lähellä, vaikka maailmanlaajuiset hankkeetkin ovat tärkeitä.

Voi olla myös jäsen, koska harrastaa jotain sellaista, jota yhdistystoiminnan kautta organisoidaan tai tuetaan. Harrastaa voi tietenkin ilman yhdistystäkin. Ei tarvitse kuulua FinnQuiltiin, vaikka harrastaa tilkkutöitä. Ei tarvitse kuulua Luontoliittoon, jos tykkää kulkea metsässä tai valokuvata luontoa. Ei tarvitse kuulua maa- ja kotitalousseuraan tai marttoihin, jos tykkää laittaa ruokaa. Mutta miksei voisi kuulua?  Miksei voisi kannattaa omalla jäsenyydellään järjestöä, joka tekee jotain sen asian puolesta, joka on itselle mielekästä tai jopa tärkeää?


Edit 4.4.2016: Löysin Suomi100-sivustolta hyvää faktaa yhdistyksistä :)
http://suomifinland100.fi/yhdistykset-suomen-voimavara/